Johdanto

Pohjoismaisten merivakuutusehtojen 2013 lähtökohtana on 3. marraskuuta 2010 solmittu (muutettu 9. joulukuuta 2016) sopimus 21. elokuuta 2019 tehtyine muutoksineen seuraavien osapuolten välillä:

The Nordic Association of Marine Insurers (Cefor)
ja
Danske Rederier,
Suomen Varustamot ry,
Norges Rederiforbund ja
Svensk Sjöfart.

Sopimuksessa todetaan, että tämän asiakirjan nimeksi tulee “Pohjoismaiset Merivakuutusehdot 2013” ja alaotsikoksi ”Perustuu Norjalaisiin Merivakuutusehtoihin 1996, Versio 2010” (jäljempänä “Ehdot”).

Sopimuksella perustettiin pysyvä tarkastuskomitea (Standing Revision Committee, SRC) Ehtojen laatimista varten. Sopimuksen osapuolet voivat ehdottaa muutoksia Ehtoihin. Jos jäsenet sopivat muutosten tekemisestä, laatii SRC korjaukset Ehtojen tekstiin ja selityksiin englanniksi.

Seuraavat SRC:n jäsenet ovat työstäneet Ehtojen Versiota 2023:

Puheenjohtaja
Trine-Lise Wilhelmsen, Professor, LL.D, Scandinavian Institute of Maritime Law

Sihteeri
Amund Bjøranger Tørum, Professor, LL.D, Deputy Director of the Scandinavian Institute of Maritime Law
Maria Linn Riis, Doctoral Research Fellow, Scandinavian Institute of Maritime Law

The Nordic Association of Marine Insurers (Cefor)
Sveinung Måkestad, Vice President, Gard
Roar Sanden, Legal Director, Norwegian Hull Club
Tore Høisæther, Chairman – Director Special Projects, Fender Marine
Magne Andersen, Attorney-at-Law, Nordisk Skibsrederforening
Anders Hovelsrud, Insurance Director, The Norwegian Shipowners’ Mutual War Risks Insurance Association
Hanne Rydelsborg, Senior Claims Handler, Codan Marine
Ronny Hindersson, Head of H&M Claims, Alandia
Johan Kahlmeter, Area Manager Team Sweden, The Swedish Club

Pohjoismaiset laivanvarustajien yhdistykset
Karoline Bøhler, Attorney-at-Law, Insurance and CSR Manager, Norwegian Shipowners’ Association
Marthe Romskoug, General Manager, Wilhelmsen Insurance Services AS
Svein Bergstad, Insurance Director, Altera Infrastructure
Claes Westman, Head of Marine Insurance, A.P. Møller-Maersk A/S
Anne Mentz Hansen, Senior Claims Manager, TORM A/S
Jörgen Sköld, Chairman of the Board, Svenska Orientlinjen
Mikael Livijn, Attorney-at-Law, Wallenius Marine AB
Mervi Pyökäri, Head of Legal, Finnlines

Pohjoismaiset merivahingonlaskijat
Bjørn Slaatten, merivahingonlaskija

Lisäksi Eivind Killengreen, the Shipowners’ Associationin pysyvään tarkastuskomiteaan (Standing Revision Committee) asettama varajäsen sekä Nils Christian Evensen (vakuutusmeklari Willis Towers Watson AS:ltä) edustaen niin ikään the Shipowners’ Associationia ovat osallistuneet uudistuksen valmisteluun.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut kestävä kehitys. Niin the Nordic Association of Marine Insurers (Cefor) että the Shipowners’ Association tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, ja tässä uudessa Ehtojen versiossa kohdat 12-12 ja 18-29 on muutettu painottamaan tätä päämäärää.

Ehdot on jatkuvan tarkastustyön kohteena ja sopimusosapuolten tavoitteena on pyrkiä löytämään uusia mahdollisuuksia vaikuttaa kestävään kehitykseen tulevaisuudessa.

Todetaan vielä, että Ehtojen henki on edistää vakuutussopimuksen osapuolten välillä pyrkimystä löytää ESG-ystävällisempiä tapoja toimia ja käsitellä vahinkoja Ehtojen nojalla.

SRC päätti, että Ehtojen ja Selitysten muutokset Pohjoismaisiin Merivakuutusehtoihin 2013, Versio 2019 merkitään näkyvästi tekstiin ja tuodaan esiin johdannossa. Keskeisimpien muutosten osalta niiden otsikko tai alaotsikko on korostettu.

SRC päätti, että Ehtojen ja Selitysten muutokset Pohjoismaisiin Merivakuutusehtoihin 2013, Versio 2019 merkitään näkyvästi tekstiin ja tuodaan esiin johdannossa.

SRC hyväksyi seuraavat korjaukset sisällytettäväksi Ehtojen Versioon 2023:

Kohta 2-17: Alakohtaa 1 on muutettu poistamalla viittaus Ranskaan, Venäjän Federaatioon sekä Kiinan kansantasavaltaan. Muutoksen myötä kohdan sisältö vastaa Englannin markkinoilla käytettyjä vastaavia ehtoja. Viittaus Ranskaan oli myös tarpeeton koska kohdassa viitattiin jo Euroopan Unioniin. Viittaus Venäjän Federaatioon oli ongelmallinen Venäjän ja Ukrainan välisen sodan vuoksi, sillä se muodostaa uhan Venäjän vastasanktioille ja lisää näin varmuutta osapuolten välillä.
Kohta 5-4: Alakohtaa 3 on yksinkertaistettu ja muutettu vastaamaan Yhdysvaltain Primekorkoa tammikuun 1. päivältä sinä vuonna, jolloin vakuutussopimus astuu voimaan. Muutoksen taustalla on UK:n Financial Conduct Authorityn päätös lopettaa LIBOR määräykset ilman, että vastaavaa yleisesti hyväksyttyä järjestelyä on saatu sen tilalle. Korkotaso perustuu nyt Yhdysvaltojen Primekorkoon, joka on yleisesti käytetty lyhytaikainen lainauskorko Yhdysvaltain pankkijärjestelmässä.
Kohta 5-23: Aiempi kuuden kuukauden määräaika korvausvaatimuksen esittämiselle on muutettu 12 kuukaudeksi. Muutos vastaa Norjan vakuutussopimuslain kohdan 8-5, alakohdassa 1 omaksuttua ratkaisua.
Kappale 7: Kappale 7 on muutettu kokonaisuudessaan vastaamaan muutosta Kohdassa 9-2, joka määrittelee päävakuutuksenantajan toimivaltuuksia. Kohta 7-1, alakohdat 2 ja 3 on uudistettu, uudet alakohdat 4 ja 5 lisätty ja alakohdan 1 Selitystä on muutettu.

Seuraaviin kohtiin on tehty olennaisia muutoksia:
• 7-1, alakohdan 2 toinen ja kolmas virke on muutettu siten, että kiinnitysilmoitus tulee voimaan siitä hetkestä lähtien, kun se saapuu vakuutuksenantajalle tai ”päävakuutuksenantajalle, ks. kohta 9-2, alakohta 3 (a)”.

• 7-1, alakohtaan 3 on lisätty viittaus päävakuutuksenantajaan, ks. kohta 9-2, alakohta 4.

• 7-1, alakohta 4 on uusi ja siinä todetaan, että "Vakuutussopimukseen sisällytettävät kiinnityksen haltijan erityisvaatimukset (pois lukien ne, jotka seuraavat kodista 7-2 - 7-4) eivät tule voimaan, ellei vakuutuksenantaja ole niitä nimenomaisesti hyväksynyt. Jos rinnakkaisvakuutuksenantajia edustaa päävakuutuksenantaja, on tämä valtuutettu hyväksymään tällaiset erityisvaatimukset rinnakkaisvakuuttajien puolesta edellyttäen, että erityisvaatimukset ovat tavanomaisen markkinakäytännön mukaisia, ks. kohta 9-2, alakohta 3 (b).

• 7-1, alakohta 5 on uusi ja siinä todetaan, että ”Jos alus on vakuutettu osana laivuetta, jokaisen yksittäisen aluksen katsotaan olevan erikseen vakuutettu mitä tulee: (i) muutokseen tai peruutukseen (vrt. kohta 7-2) ja (ii) kuittaukseen (vrt. kohta 7-4, alakohta 6)”. Muutoksen tarkoituksena on määritellä oletussääntö, joka olennaisesti kuvastaa markkinakäytäntöä, ja sen on tarkoitus helpottaa luvun 7 käyttöä kansainvälisissä lainasopimuksissa.

• 7-3, alakohta 1 on uusi ja sen mukaan "Jos alus on vakuutettu osana laivuetta, jokaisen yksittäisen aluksen katsotaan olevan erikseen vakuutettu mitä tulee: (i) muutokseen tai peruutukseen (vrt. kohta 7-2) ja (ii) kuittaukseen (vrt. kohta 7-4, alakohta 6)”. Muutoksen tarkoituksena on määritellä oletussääntö, joka olennaisesti kuvastaa markkinakäytäntöä, ja sen on tarkoitus helpottaa luvun 7 käyttöä kansainvälisissä lainasopimuksissa.

• 7-4, alakohdan 5 toinen virke on lisätty ajatellen tilannetta, jossa päävakuutuksenantaja on antanut vakuuden (vrt. kohta 7-3, alakohta 1). Viittauksella kohdan 9-7 alakohtaan 2 asetetaan päävakuutuksenantajan intressi etusijalle näissä olosuhteissa.
Kohta 8-2: Uusi alakohta 2 on lisätty. Sillä korostetaan, että vakuutetun ja rinnakkaisvakuutetun kolmannen osapuolen vastuuta toisiaan kohtaan ei suljeta pois eikä pureta rinnakkaisvakuutuksen takia. Uusi säännös vastaa Norjan lakia, jonka mukaan rinnakkaisvakuutuksen on tarkoitus tuottaa taloudellinen turva sille korvausvastuulle, joka rinnakkaisvakuutetulle voi syntyä vakuutettua vastaan, mutta ei muuten vaikuta vakuutetun ja rinnakkaisvakuutetun välisiin vastuisiin. Säännös on kuitenkin välttämätön, jotta voidaan poiketa Englannin korkeimman oikeuden äskettäin antamasta tuomiosta Ocean Victory -asiassa. Samansuuntaisia muutoksia on tehty BARECON 2017:n hyväksymisellä sekä IG Pooling -sopimuksen ja P&I-klubisääntöjen muuttamisella.
Kohta 9-2: Alakohdat 3 ja 4 ovat uusia. Tavoitteena on lähinnä selventää päävakuutuksenantajan valtuuksia toimia rinnakkaisvakuuttajien puolesta ja lisätä päävakuutuksenantajan hallinnollisia etuja. Kohdan 9-2, alakohdan 3 alakohta (a) selventää päävakuutuksenantajan oikeutta vastaanottaa ilmoitus kiinnityksestä rinnakkaisvakuuttajien puolesta (vrt. kohdan 7-1, alakohta 2) ja näitä sitoen. Alakohta (b) auttaa kiinnityksenhaltijaa esittämään ja sopimaan erityisvaatimuksista, mikä toimii vakuutetun ja sen lainan- ja kiinnityksenantajien eduksi.
Kohta 9-7: Lauseketta muutettiin käyttämällä ilmaisua "rinnakkaisvakuuttaja" sekä korvaamalla aikaisempi termi "takuu" sanalla "vakuus".
Kohta 10-8: Alakohtaa (d), jossa määritellään vakuutuksen laajuus, kun alus on vakuutettu "karilleajoehdoin" muutettiin ensimmäisessä ja viimeisessä vaihtoehdossa. Uusi määritelmä kattaa karilleajotapaukset riippumatta siitä, pystyykö alus irrottautumaan omin avuin vai ulkopuolisen avun turvin. Viimeisessä vaihtoehdossa aiempi ilmaus "konehuone" on muutettu muotoon "tilat, joissa on koneistoa tai akustoja".
Kohta 12-12: Lauseketta muutettiin korottamalla kaskovakuuttajien korvausvastuuta siinä tilanteessa, että aluksen valitsemalla alhaisimman tarjouksen antaneen korjaustelakan sijaan toinen tätä kalliimpi vaihtoehto, aluksen siirron aiheuttamaa polttoaineenkulutusta voidaan näin vähentää. Alakohdan 2 toinen virke on uusi ja se sisältää kannustimen ylimääräisen korvauksen muodossa (20 % säännön lisäksi) korjausvaihtoehdoissa, jotka vaativat lyhyempiä siirtoja aiheuttaen vastaavasti pienempiä päästöjä polttoaineenkulutuksesta.
Kohta 12-16: Alakohtaa 1 muutettiin poikkeussäännön selventämiseksi. Alakohdan 2 (b) alakohdan sanamuoto "konehuone on peittynyt kokonaan tai osittain veden alle" on korvattu ilmaisulla "veden tunkeutuminen tiloihin, joihin vahingoittunut koneisto tai varusteet on asennettu". Poikkeussääntöä alakohdassa (c) on selvennetty korvaamalla kapea ilmaisu "konehuone" neutraalilla ja laajemmalla termillä "tila" nykyaikaisten alusten rakenteesta johtuen, sillä niissä on usein useampi kuin yksi tila, joka sisältää käyttövoimaa ja energiantuottoa varten tarvittavia laitteita.
Kohta 15-11: Aluksen kokonaishäviön toteamiseksi edellytettyä aikaa pidennettiin kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen.
Luku 16: Keskeytysvakuutuksen ehtoja on tarkistettu terminologian johdonmukaistamiseksi, säännösten yksinkertaistamiseksi ja jäsentelyn selkeyttämiseksi, ja myös joitakin sisällöllisiä muutoksia on tehty. Termi "menetys" muutettiin ilmaisuksi "vakuutetulle aiheutuva tulonmenetys" sen korostamiseksi, että keskeytysvakuutus kattaa vakuutetulle aiheutuvan tulonmenetyksen eikä tuloa, joka liittyy alukseen. Näiden muutosten tarkoituksena on selkeyttää vakuutusturvan sisältöä. Vastaavasti Selitys on suurimmaksi osaksi kirjoitettu uudelleen.

i. Seuraavissa kohdissa terminologiaa on muutettu ja/tai teknisiä tarkistuksia on tehty ilman sisällöllisiä muutoksia: 16-1, 16-3, 16-4, 16-5, 16-6, 16-7, 16-8, 16 -9 alakohta 1, 16-11 alakohta 2 ja 3, 16-13 ja 16-14.

ii. Seuraaviin kohtiin on tehty sisällöllisiä muutoksia:

• Kohdassa 16-2 todetaan nyt, että ratkaisevaa on, syntyykö vakuutetulle oikeus korvaukseen kokonaishäviöstä aluksen voimassa olevien kaskoehtojen perusteella. Aiempi vaatimus siitä, että vakuutuksenantaja on hyväksynyt kaskoehdot, poistetaan. Jos kaskovakuutusta ei ole otettu, arviointi perustuu Ehtoihin.

• Kohta 16-9 soveltuu nyt yhtä lailla kaikkiin kaskoehtoihin riippumatta siitä, perustuvatko ne Ehtoihin vai eivät ja riippumatta vakuutuksenantajan niitä koskevasta hyväksynnästä. Alakohdassa 2 määritellään, kuinka tarjouksia arvioidaan niiden vertailemiseksi. Alakohta 3 sisältää uudistetun rajoituksen vakuutuksenantajan enimmäisvastuulle. Alakohta 4 vastaa aiempaa alakohtaa 2, mutta se on muutettu identtiseksi kohdan 12-12, alakohdan 3 kanssa.

• Kohta 16-11 on laajennettu kattamaan kaikki vahingon välttämiseksi tai minimoimiseksi tehdyt toimenpiteet eikä vain ajan säästämiseksi uhrattuja kuluja, vrt. otsikko ja alakohta 1. Tämän lisäksi alakohtaan 1 on lisätty uusi lause, jonka mukaan Luku 4, Kappale 2 ei sovellu.

• Kohtaan 16-12 on lisätty uusi alakohta 1, joka korvaa aiemmat alakohdat 1-3. Sisällölliset muutokset koskevat vahinkojen yhtäläistä arviointia omavastuujakson jälkeen silloin, kun samaan aikaan ei suoriteta töitä, jotka eivät kuulu minkään keskeytysvakuutuksen piiriin. Alakota 2 vastaa aiempaa alakohtaa 4 ja siihen on tehty vain pieni muutos edellä esitetyn alakohtaa 1 koskevan muutoksen vuoksi.

• Kohdan 16-15 alakohtaa 1 on muutettu sisällyttämällä vakuutuksen piiriin miehistön palkat ja ylläpitokulut.
Luku 17 Kappale 2: Kappaleen 2 kaskovakuutusta koskeviin sääntöihin on tehty teknisiä muutoksia Kohdissa 17-34 – 17-37 johtuen Lukuun 16 tehdyistä muutoksista.
Kohta 17-7A: Alakohdan 1 viimeinen virke, jossa edellytettiin vakuutuksen antajan informoimista ennen lähtöä satamasta, on poistettu, sillä sitä ei enää pidetty olennaisena.
Kohta 17-13: Aiempi ilmaisu ”konehuone” on korvattu neutraalilla ja laajemmalla termillä ”tila”, vrt. kohdan 12-16 selitys.
Kohta 17-22: Kohtaa on muutettu lisäämällä uusi kirjain (e), jossa rajataan ulos saaliin pilaantuminen tai saastuminen, joka johtuu siitä, että käytössä ei ole ollut saaliin käsittelyyn aluksella sopivia menetelmiä.
Luku 18: Kappaleen 4 sääntöjä keskeytysvakuutuksesta on muutettu vastaamaan muutoksia Luvussa 16.
Kohta 18-29: Kohtaa on muutettu vastaamaan kohtaa 12-12 ottamalla käyttöön kaskovakuuttajien enimmäisosuuden korotus siinä tapauksessa, jos siirrosta aiheutuvaa polttoainekulutusta voidaan vähentää valitsemalla kalliimpi telakka halvimman telakan sijaan.
Kohta 18-59: Alakohtaan 3 on lisätty rajoitus, jonka mukaan vakuutus ei kata maissa varastoituja kohteita.
Kohta 18-69: Aikaraja, jonka jälkeen vakuutettu voi vaatia korvausta offshore-rakenteen kokonaishäviöstä on muutettu kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, vrt. muutos Kohdassa 15-11.
Kohta 18-73: Ilmaisu ”tai otettu vieraan valtiovallan käyttöön” on poistettu, sillä tämä ei enää ole katettu vakuutuksesta.
Luku 20: Luvun otsikkoa on muutettu, sillä joillakin aluksilla, joilla ei ole luokkaa voi silti olla maailmanlaajuinen kulkualue aluksen katsastustodistuksen mukaan. Useisiin kohtiin Luvussa 20 on myös tehty muutoksia vastaavasti, kuin Luvussa 17 ja Kohdassa 12-16.
Kohta 20-4 (a): Kohdassa hyväksytään poikkeus pääsääntöön siinä tapauksessa, että aluksella on asianmukainen jääluokka tai vastaava todistus toimivaltaiselta viranomaiselta tai jos näin on sovittu kirjallisesti vakuutuksenantajan kanssa tai merkitty nimenomaisesti vakuutuskirjaan.
Kohta 20-9 (b): Kohdassa hyväksytään poikkeus pääsääntöön siinä tapauksessa, että aluksella on asianmukainen jääluokka tai vastaava todistus toimivaltaiselta viranomaiselta tai jos näin on sovittu kirjallisesti vakuutuksenantajan kanssa tai merkitty nimenomaisesti vakuutuskirjaan.
Kohta 20-10: Termi ”konehuone” on korvattu ilmaisulla ”tilat, joissa on koneistoa tai akustoa”, sillä nykyaikaisten alusten rakenteesta johtuen niissä on usein useampi kuin yksi tila, joka sisältää käyttövoimaa ja energiantuottoa varten tarvittavia laitteita (vrt. selitys Kohdalle 12-16).
Uusi Kohta 20-16: Tämä Kohta on identtinen Kohdan 10-6 kanssa ja on uusi Luvussa 20 Ehtojen versiossa 2023.
Uusi Kohta 20-17: Tämä Kohta on identtinen Kohdan 10-7 kanssa ja on uusi Luvussa 20 Ehtojen versiossa 2023.
Uusi Kohta 20-18: Tämä Kohta on muutettu aiemmasta Kohdasta 20-16 ja muutettu vastaavaan Kohtaa 10-8.

Mainittujen muutosten lisäksi myös Selitystä on täsmennetty kyseisten Kohtien osalta. Selitysten muitakin osia on muutettu silloin, kuin niissä käsitellään muutettuja Kohtia. Edelleen, Selitystä on muutettu myös paikoissa, joissa itse Ehtoihin ei ole tehty muutoksia, mutta joissa SRC on katsonut niiden olleen epäkäytännöllisiä tai harhaanjohtavia. Tämä koskee seuraavia kohtia:

Kohta 4-5: Selitystä on muutettu selventämällä, että vahingosta aiheutuvat kustannukset kattavat sekä kulut että palkkiot toteutetuista palveluista.
Kohta 5-2: Selitykseen on lisätty virke ”If the insurer has given responsibility for drafting the adjustment to an average adjuster as per Cl. 5-2, and the assured or insurer does not accept the adjustment, they may use their right under Cl. 5-5 to demand that the adjustment is submitted to a Nordic average adjuster for its opinion before the dispute is brought before the courts”.
Kohta 10-1: Selitystä on muutettu selventämällä käsitettä ”equipment”, jonka nyt todetaan kattavan myös digitaaliset navigointi- ja kommunikaatiovälineet.
Kohta 12-3: Selityksestä on poistettu korroosion määritelmä, ja sana ”ordinary” on lisätty selventämään, minkälainen korroosio on rajattu vakuutusturvan ulkopuolelle. Tätä selvennetään vielä uudella esimerkillä siitä, milloin korroosio voi oikeuttaa korvaukseen Kohdan 12-3 mukaan.
Kohta 12-5: Alakohdan (a) selitystä on muutettu tarkoituksena toistaa ja selventää vakuutetun ja päävakuutuksenantajan välistä erityissopimusta koskevaa sääntöä Kohdassa 12-5. Syynä on se, että tarkoitus luoda erityissopimusta koskeva käytäntö vakuutetun ja päävakuutuksenantajan välillä ei ole toteutunut. Selityksessä painotetaan nyt sitä, että vakuutuksenantajan on reagoitava viipymättä ja asianmukaisesti kun se vastaanottaa vakuutetulta tällaista sopimusta koskevan pyynnön. Jos vakuutuksenantaja ei anna kohtuullisessa ajassa vastausta pyyntöön, vakuutettu voi katsoa, että vakuutuksenantaja on hyväksynyt pyynnön.
Kohta 12-12: Alakohdan 3 selitystä on muutettu kuvaamalla esimerkki siitä, mitä pidetään ”erityisolosuhteina”, joiden perusteella vakuutetulla on oikeus vaatia tietyn tarjouksen huomiotta jättämistä.
Kohta 18-17: Selitykseen on lisätty uusi kohta selventämään vakuutuksenantajan vastuuta korjausten suorittamisen edellyttämistä kustannuksista, vrt. Kohta 12-1. Pääsääntö on, että kaskovakuutuksenantaja korvaa kulut, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä vakuutetun omaisuuden korjaamiseksi ja / tai vaihtamiseksi, mukaan lukien laitteiden paineistuksen poistaminen, turvallinen irrotus korjausta varten ja / tai vakuutetun MOU:n uudelleenkytkentä palautuksen yhteydessä. Muut välilliset ja seurannaisvahingot ja kustannukset, jotka aiheutuvat tällaisesta irrottamisesta ja uudelleenkytkennästä taikka muuten korjauksen aikana eivät kuulu kaskovakuutuksen piiriin.

Selitykseen tehtyjen muutosten yhteydessä on poistettu selostus siihen aiemmin sisältyneiden Kohtien historiallisesta kehityksestä Selityksen lukemisen ja ymmärtämisen helpottamiseksi.

Sellaisten Kohtien osalta, joiden Selitystä ei ole muutettu näin ei kuitenkaan ole tehty. Näiden Kohtien selityksissä viitataan sekä Ehtojen ennen vuoden 1996 versiota voimassa olleeseen versioon, Norjalaiseen Merivakuutusehtoon vuodelta 1964 sekä muihin erilaisiin vakuutusehtoihin ja -käytäntöihin. Viitatut vakuutusehdot merivakuutusyhtiöiden keskusliiton (Cefor) kaskovakuutusehdot sekä Mutual Marine Insurers Committee’s Premium and Insurance Conditions (PIC). Lyhenteellä Cefor viitataan Cefor Form 246 A:han vuodelta 1995, kun taas lyhenne PIC tarkoittaa Mutual Marine Insurers Committee’s Premium and Insurance Conditions 1. tammikuuta 1995.

Ehtojen ja Selityksen kieli on englanti. Ehdot käännetään neljälle pohjoismaiselle kielelle.
Ehtojen versio 2023 tulee virallisesti voimaan 1 tammikuuta 2023. Muutokset merkitään sekä Ehtojen printattuun että verkkoversioon. Ceforilla on tekijänoikeus Ehtoihin ja Selitykseen sekä vastuu niiden painattamisesta ja verkkoversion julkaisemisesta. Verkko-osoite on nordicplan.org. Ehdot julkaistaan myös mobiiliaplikaationa älypuhelimille ja tableteille.

Lopuksi, pysyvä tarkastuskomitea (Standing Revision Committee) haluaa korostaa, että Ehdot ovat kokoelma vakioehtoja ja näin puhtaasti esimerkinomaisia. Ehdot eivät ole tämän sopimuksen osapuolia sitovia. Osapuolilla on täysi vapaus sopia mistä tahansa muistakin vakuutusehdoista sekä muokata mitä tahansa osaa Ehdoista ja sen Kohdista neuvotellessaan vakuutussopimuksesta.

Oslossa 15 syyskuuta 2022

Trine-Lise Wilhelmsen, puheenjohtaja

Amund Bjøranger Tørum, sihteeri
Maria Linn Riis, sihteeri

Print this page